INSINÖÖRILIITTO IL RY:N ylin päättävä elin eli edustajakokous aloitti kaksipäiväisen syyskokouksensa viime perjantaina. Kokousväkeä puhuttivat erityisesti työmarkkinatilanne, Insinööriliiton strategia ja liittoyhteisön rakenne. Kokouksen aluksi liiton puheenjohtaja Samu Salo esitti kokousväelle tilannekatsauksen työttömyydestä ja työehtoneuvotteluista ja nosti myös esiin insinöörikoulutukseen liittyviä tavoitteita.
Salo ihmetteli työnantajapuolen edelleen nihkeää palkankorotuslinjaa, kun tuore työn ja talouden tutkimus Laboren (ent. Palkansaajien tutkimuslaitos) tutkimuskin kertoo, että palkankorotusvaraa on enemmän kuin koskaan euroaikana.
Salon mukaan kilpailijamaiden ratkaisut huomioon ottaen oikea korotustaso olisi viisi prosenttia. Saksassa tehdyistä sopimuksista heikoimpien kustannusvaikutukset ovat olleet vajaan viiden prosentin luokkaa, Itävallassa on solmittu 7,5 %:n ja Belgiassa 8 %:n korotukset takaavia sopimuksia.
Myös kysymys perhevapaiden palkallisuudesta on liitolle tärkeä. Palkallisten perhevapaapäivien määrä ei-synnyttävälle osapuolelle pitää saada nostettua kuudesta 36:een, Salo sanoi.
YTN:N NEUVOTTELUPÄÄLLIKKÖ Petteri Oksa puolestaan kummasteli sitä, eikö työnantajapuolen kanssa todellakaan päästä kunnollisiin neuvotteluihin ilman lakonuhkaa. Nyt näyttää nimittäin siltä, että työnantaja haluaa väkisin ajaa osapuolet sopimuksettomaan tilaan. Nykyisen TES:n voimassaolo päättyy keskiviikkona, siis marraskuun viimeinen päivä.
Työttömyyttä käsitellessään puheenjohtaja Salo huomautti tilastoihin viitaten, että pahiten työttömyys kurittaa vanhimpia ikäluokkia, vaikka toki prosentti on koholla myös aivan nuorimpien eli 20‒24-vuotiaiden ikäluokassa.
Nuorten työllistymisen avain on osaamisessa, eli koulutuksen laadussa. Sitä pitää nostaa jo peruskoulussa, jotta tekniikan alan opiskelijoiden lähtötaso paranee nykyisestä. Ammattikorkeakouluille on saatava lisää rahaa opetuksen kehittämiseen ja suoranaiseen tukiopetukseen, Salo esitti.
Kokouksessa hyväksytyn uuden strategian kärkenä on, että Insinööriliitto muotouu tekniikan alan johtavaksi ammattijärjestöksi vuoteen 2038 mennessä. Vision mukaisesti liitto on insinöörien ja tekniikan alan asiantuntijoiden johtava edunvalvoja ja ohittamaton yhteistyökumppani.
Järjestökenttään muutoksia, HI:lle uusi edustaja liiton hallitukseen
Kokouksen käsiteltäväksi tuli tätä nykyä Julkisen alan Insinöörien Liitto JIL ry:n sisällä toimivan Maanpuolustuksen Insinöörit MPI ry:n suorajäsenhakemus. Helsingin Insinöörien, Tampereen Insinöörien ja Insinööriopiskelijaliitto IOL:n edustajat nostivat esiin huolensa siitä, että mikäli MPI ry jättää JIL:n, JIL ei enää säily elinvoimaisena.
HI:n puheenjohtaja Lasse Laurikainen penäsi saliin tietoa siitä, miten asia oli Insinööriliiton hallituksessa käsitelty, mutta puheenjohtaja Salo ei käsittelyä avannut eikä antanut asiassa pyydettyjä lisätietoja. Hallitus oli ollut asiassa erimielinen, minkä vuoksi se edustajakokouksen päätettäväksi tulikin.
Esitys hakemuksen jättämisestä pöydälle asian perusteellisempaa selvittelyä varten hävisi koeäänestyksessä, joten kokous käsitteli asian. MPI ry tuli hyväksytyksi Insinööriliiton suorajäseneksi ensi vuoden alusta lukien.
HI:n edustus Insinööriliiton hallituksessa muuttui. Pääsihteeri Mikko Wikstedtin tilalle liiton hallitukseen tuli valituksi HI:n varapuheenjohtaja Henna Reponen. Reposen varaedustajana toimii aiemmin Wikstedtin varana ollut HI:n aktiivi Tuomas Hara. HI:n toisena edustajana IL:n hallituksessa jatkaa Janne Juujärvi.