Nykyinen lainsäädäntö ja järjestelmä mahdollistavat omaehtoisen opiskelun työttömyysedulla. Ennen kuin opiskeluun voi edes hakea, pitää saada työvoimaviranomaisen kannanotto ja lupa opiskelun aloittamisesta. Työtön mahdollisesti saa luvan, jos työvoimaviranomainen niin arvioi. Eihän tässä olisi mitään ongelmaa, jos kaikkia hakijoita kohdeltaisiin tasavertaisesti ja kaikilla viranomaisilla olisi täsmälleen yhtenevät kriteerit ja kokemus arvion tekemiseen.
Henkilökohtainen kokemukseni omaehtoisesta työttömyystuella suoritetusta opiskelusta ei ole viranomaistoiminnan osalta kovinkaan ruusuinen. Sain päätöksen omaehtoisesta opiskelusta varsin nopeasti työttömäksi jäätyäni, mutta hakuaikoja odotellessani muutin toiselle paikkakunnalle. Siellä eri viranomainen arvioikin, ettei tuetulle opiskelulle olisi perusteita, vaikka kaikki lakipykälän vaateet täyttyivätkin.
Koomisinta asiassa oli, että saman viranomaisen arvioimia henkilöitä tuli aloittavaan opiskeluryhmään viisi. Näistä kolmelle palvelu toimi hienosti siitä syystä, että he asioivat saman viranomaisen sivukonttorissa eivätkä pääkonttorissa, kuten me kaksi kaltoin kohdeltua. Tässä vaiheessa saimme Insinööriliitosta hyvää lakimiesapua, ja saimme taistelun jälkeen oikeuden jatkaa opintoja tuetusti.
Toivon todellakin, että kansalaisaloite omaehtoisen opiskelun oikeudesta tulisi mahdolliseksi kaikille työttömäksi jääville ehdot täyttäville henkilöille. Byrokratia pienenisi, yhdenvertainen kohtelu lisääntyisi ja työllistymistä edistävien koulutusten haku tulisi joustavammaksi. Kenties jopa jokunen saattaisi työllistyäkin omaehtoisen opiskelun aikana, kuten allekirjoittaneelle kävi. Opiskeluissa tulleet työelämäkontaktit avasivat maailman moniin mahdollisuuksiin uudella toimialalla.
Käy kannattamassa kansalaisaloitetta: www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/2096
– Liittojyrsijä –