Jaksaa, jaksaa… Kuka heiluttaa elämäsi tahtipuikkoa?

Huomaatko toistavasi elämäsi eri osa-alueilla samoja kaavoja, jotka eivät kuitenkaan tuo hyvää oloa arkeesi, ei työelämässä eikä myöskään vapaalla? Käykö usein niin, että muut ja heille tärkeät asiat menevät sinun edellesi ja omat toiveesi jäävät odottamaan vuoroaan tai unohtuvat kokonaan?Teemme usein asioita liikaa tavan vuoksi ja esimerkiksi myös sen vuoksi, että niin vaan on tapana sen kummemmin miettimättä, mitkä asiat ja tarpeet ja toiveet ovat tekemisen taustalla. Suorittaminen on asia, jolle tulee helposti sokeaksi ja koska se on niin yleistä, siitä on tullut normaalia.

Saatamme esimerkiksi uskoa, että ”Näin nyt vaan kuuluu elää”, ”Kaikilla muillakin on koko ajan kiire” ja ”Miten muutenkaan saa rahaa elämiseen” ja vaikka nämä ovatkin tärkeitä kysymyksiä, todelliset syyt suorittamiselle löytyvät paljon syvemmältä. Usein asiaan pitää ottaa mukaan omien syvimpien arvojen rehellinen tarkastelu. Oman hyvinvoinnin ja jaksamisen kannalta on tärkeää löytää syyt, mitkä ovat alun perin saaneet suorittamaan. Ne voivat löytyä niin lapsuudenperheen arvomaailmasta, omista riittämättömyyden tai huonommuuden tunteista tai laajemmin ajateltuna luottamuksen puutteesta; omaan itseensä tai muihin ihmisiin.

Suorittaminen on uusi normaali

Suorittaminen tuntuu olevan nyky-yhteiskunnassamme arvostettu normi: elämässä pitää olla kiire ja päällä samanaikaisesti useita eri projekteja; niin työ- kuin myös yksityiselämässä. Tyypillistä sanastoa ovat aikataulut, allokointi, kalenterit, multitaskaaminen ja tehokkuus. Monissa erityisesti työelämän asioissa näilläkin on tottakai paikkansa, mutta vallatessaan myös yksityiselämän ja vapaa-ajan aletaan olemaan vaarallisilla vesillä.

Monissa meissä on kaksi puolta, suorittajapuoli ja se toinen puoli

Isolla osalla meistä on kaksi eri puolta ja molemmat niistä ovat tärkeitä: se puoli, joka innostuu, tykkää saada aikaiseksi, ruksia to do -listojen kohtia ja mennä eteenpäin sekä se puoli, joka haluaa olla, levätä, rentoutua ja antaa asioiden tulla. Monen on käytävä ääripäissä, jotta löytää kultaisen keskitien. ”Meissä kaikissa, sukupuolesta riippumatta, on feminiininen ja maskuliininen puoli – kiinalaisessa filosofiassa puhutaan asiasta termeillä yin ja yang”, kertoo hyvinvointivalmentaja Niina Seppänen Tapahtumatuotanto Voltista. ”Oleellista tasapainon, jaksamisen ja hyvinvoinnin kannalta on löytää näille kahdelle mahdollisimman hyvä balanssi eli tasapaino suorittamisen ja toisaalta rauhoittumisen ja hidastamisen välillä.”

Tärkeät selviytymiskeinomme

Erilaiset selviytymiskeinot ovat ihmispsyykelle tärkeitä. Kannattaa muistaa, että niiden takana on jokin haava ja kipu. Esimerkkejä todellisista syistä suorittavan elämäntyylin takana voivat olla vaikeus luottaa itseen tai toisaalta muihin; tarve tehdä kaikki itse, jotta asiat varmasti sujuvat haluamallani tavalla. Myös ”mailan liian tiukka puristaminen” eli ajatus, jonka mukaan vain tekemällä täysillä ja kurinalaisesti voi saavuttaa tuloksia on tyypillistä, erityisesti jos jo lapsuudenperheessä on arvostettu kovaa työntekoa ja tavoitteellisuuta. Vaikeus kohdata omia tunteita ja tarpeita ja uskalluksen puute ilmaista niitä on myös yleistä. Usein ihmiset, jotka ahdistuvat voimakkaasti erilaisista konflikteista, työntävät helposti omat ajatuksensa ja myös tarpeensa syrjään – niin työelämässä kuin myös muissa ihmissuhteissa. Ja kukapa meistä ei olisi perso kehuille? Kun ahkeruutta, menestymistä ja kurinalaisuutta kehutaan, saattaa se olla sinun moottorisi, joka saa tekemään ja suorittamaan aina vaan enemmän. Kuulostiko jokin edellä mainituista tutulta? Ongelmallista asiassa on se, että suoritusmoodilla elämisestä voi tulla automaattinen tapaa elää ja olla eikä enää osaa toimia arjen eri osa-alueilla toisin. Riskinä ovat tällöin uupuminen, omien tunteiden ja tarpeiden laiminlyönti ja elämän kapeutuminen.

Suorittaminen uuvuttaa ja etäännyttää omista arvoista

”Vain järjen ja erilaisten To Do -listojen avulla toimiva alkaa muistuttamaan ihmisen sijasta ennemminkin robottia tai muuta konetta”, muistuttaa Niina Seppänen. ”Suorittaminen voi toimia myös suojamekanismin tavoin: kun keskittää ajatuksensa ulkomaailmaan ja tekemiseen, ei tarvitse kohdata omaa sisäistä kipua. Vaikeissa elämäntilanteissa tällainen kohtaamattomuus saattaa olla ihan paikallaankin, mutta pitkittyessään muodostaa ison riskin ongelmille. Tyypillisiä tapoja paeta tunteita ovat muun muassa liiallinen työnteko tai pakkomielteinen urheilu sekä eri tavoilla ilmenevä kontrollointi, jolloin perheenjäsenten, puolison tai vaikkapa sukulaisten asiat kiinnostavat enemmän kuin omat ja niihin koetaan tarvetta puuttua.”

Tunteiden käsittelytapoja

 On hyvä muistaa, että kaikki tunteet asuvat kehossamme ja ilmenevät kehollisesti ja ovat täten tärkeä osa myös fyysistä hyvinvointiamme. ”Esimerkiksi selän ja mielen yhteyttä on viime vuosina tutkittu paljon ja tutkimusten mukaan stressaantuneena selän alueen lihakset kiristyvät ja usein aiheuttavat kipua. Lihasten ollessa kireät, ei myöskään verenkierto eikä nestekierto toimi kunnolla, jolloin tärkeät ravintoaineet ja happi eivät pääse huoltamaan ja ravitsemaan solujamme. Kokonaistilanne aiheuttaa sen, että olemme niin mielen kuin myös kehon tasolla epätasapainotilassa. Tunteita voi kuitenkin käsitellä, kohdata ja työstää monella eri tavalla, joita ovat muun muassa niinkin helppo asia kuin huomion kiinnittäminen hengitykseen. Jo muutama minuutti rauhallista hengittelyä silmät kiinni auttaa laskemaan kierroksia ja tuomaan huomiota mielestä kehoon ja ajatuksista tunnetasolle. Myös erilaiset joogaharjoitukset ja meditaatiotekniikat toimivat monelle”, muistuttaa Niina. Toinen yksinkertainen, toimiva tapa ovat luonnossa liikkuminen, jolloin oma päänsisäinen maailma rauhoittuu ja asiat ja ongelmat saavat järkevämpiä mittakaavoja. Tunteet ovat tärkeitä viestintuojia, jotka yrittävät kertoa sinulle sinusta. Sinä päätät, kuunteletko viestejä ja miten niihin vastaat. Tunteesi, ne vaikeimmatkin vai pitäisikö sanoa erityisesti juuri ne, kertovat sinulle, mikä asia tekee sinulle hyvää ja mikä pahaa. Sinun tehtäväsi on kuunnella sinusta nousevia viestejä ja sen mukaan punnita ja arvioida, miten voit parhaiten edistää omaa hyvinvointiasi.

Mitkä ovat sinun ydinarvosi?

”Omien arvojen tunnistaminen auttaa hahmottamaan vahvuuksia ja myös rajoja. Mitä elämässäsi ja arjessasi kannattaa säilyttää, mistä luopua ja mitä raahaat vain tavan vuoksi mukanaan vuodesta ja ihmissuhteesta toiseen” ovat tosi tärkeitä kysymyksiä”, muistuttaa Niina. ”Kysymys koskee niin asioita, tapoja ja tottumuksia kuin myös ihmissuhteita, joiden tarkastelu kriittisesti on ainakin itselleni ollut tähänastisessa elämässäni se kaikista vaikein oppiläksy”.

Kuka istuu Sinun elämäsi kuskin paikalla? Siis oikeasti?

Jos tuntuu, että elämää ohjaa vahvasti jokin muu – tai jopa monikossa muut – kuin sinä itse, tarkastele seuraavia asioita: kärsitkö liiallisesta kiltteydestä? Onko sinua lapsesta saakka kehuttu kiltteydestä ja olet oppinut toimimaan kiitosta ja hyväksyntää aikaansaavalla tavalla myös aikuisuuden ihmissuhteissasi; tai ehkäpä työelämässä? Kiltteys itsessään ei ole tietenkään huono piirre, mutta omat hyvinvoinnin rajat tulee tunnistaa; on nähtävä itsensä niin tärkeänä, että omaa hyvinvointia on lupa turvata, vaikka se tarkoittaisi ristiriitoja läheisten kanssa. Vai onko sinulla jatkuva skannaus päällä? Liian kiltti ihminen skannaa jatkuvasti ympäristöään, arvuuttelee mielessään mitä toiset häneltä odottavat ja toivovat ja koittaa parhaansa mukaan vastata näihin odotuksiin, joka on todella väsyttävä tapa elää.

Sisäisen turvan vahvistaminen

Esimerkkejä siitä, että sisäisen turvan saavuttamisessa ja itselle hyvä suomisessa on vielä kehitettävää ovat esimerkiksi miellyttämisen ja hyväksynnän tarve, omista rajoista lipsuminen ja suorittajamainen elämäntapa. Tekoja, joilla edistät sisäistä turvaasi ovat mm. itsekritiikin vähentäminen ja itsemyötätunnon kehittäminen sekä oman intuition kuunteleminen. Kun teet asioita ja kohtaat ihmisiä, millaisia tunteita sinussa herää? Aiheuttaako tietyt tilanteet sinussa joitakin kehollisia merkkejä, kuten sykkeen nousua, sydämentykytystä tai esimerkiksi suurta väsymystä? ”Seuraavia kysymyksiä on hyvä esittää itselleen aika ajoin ja erityisesti silloin kun tuntuu, että oman elämän ohjakset ovat hukassa: Mikä tuottaa hyvää oloa ja iloa juuri minulle? Minkä vuoksi en tee sitä enemmän? Mitä tekemällä – tai toisaalta tekemättä jättämällä – joudun pois yhteydestä itseni kanssa? Näin tekemällä saa hyvää suuntaviivaa siihen, mihin suuntaan arkea ja sen rutiineja ja myös ehkä arvoja olisi hyvä kehittää, jotta elämäsi olisi vielä enemmän juuri sinun näköistäsi”, muistuttaa Niina.

---

Teksti: Niina Seppänen
Kuvituskuvat: unsplash.com