Säännöt

1 § NIMI JA KOTIPAIKKA
2 § TARKOITUS JA TOIMINTAMUODOT
3 § SIDOSJÄRJESTÖT
4 § TOIMINNAN TUKEMINEN
5 § JÄSENET
6 § JÄSENMAKSUT JA VELVOLLISUUDET
7 § EROAMINEN
8 § EROTTAMINEN
9 § YHDISTYKSEN TOIMIELIMET
10 § YHDISTYKSEN KOKOUS
11 § HALLITUS
12 § TILINTARKASTUS
13 § YHDISTYKSEN NIMEN KIRJOITTAMINEN
14 § TOIMINTA- JA TILIVUOSI
15 § SÄÄNTÖJEN MUUTTAMINEN
16 § YHDISTYKSEN PURKAMINEN

1 § NIMI JA KOTIPAIKKA

Yhdistyksen nimi on Helsingin Insinöörit HI ry ja kotipaikka Helsinki. Yhdistys toimii Uudenmaan maakunnan alueella.

2 § TARKOITUS JA TOIMINTAMUODOT

Yhdistyksen tarkoituksena on toimia
– jäsenistönsä ammatillisten, koulutuksellisten, yhteiskunnallisten, oikeudellisten, taloudellisten ynnä muiden yleisten etujen valvomisessa ja edistämisessä.
– jäsentensä työelämän ehtojen kehittämisessä.
– jäsentensä henkisen kehityksen edistämisessä.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys
– hankkii jäsenikseen mahdollisimman suuren osan alueensa jäsenkelpoisista.
– järjestää kokous-, neuvottelu-, kurssi-, esitelmä-, tiedotus- ja juhlatilaisuuksia, opintomatkoja sekä muuta vastaavaa valistustyötä.
– voi muodostaa jäsenistään paikkakunta-, ammattiala-, työpaikka- tai jäsenryhmäkohtaisia rekisteröityjä tai rekisteröimättömiä ryhmiä tai yhdistyksiä.
– voi käyttää painostustoimenpiteitä.
– pyrkii muilla samantapaisilla keinoilla toteuttamaan tarkoituksensa.

3 § SIDOSJÄRJESTÖT

Yhdistys voi kuulua jäsenenä yhdistyksen toimintaa ja tarkoitusta edistäviin yhdistyksiin.
Keskusliittoon liittymisestä ja eroamisesta päättää yhdistyksen kokous ja asia on mainittava kokouskutsussa.

4 § TOIMINNAN TUKEMINEN

Yhdistys on toimintansa tukemiseksi oikeutettu ottamaan vastaan avustuksia, lahjoituksia ja testamentteja, asianomaisella luvalla järjestämään keräyksiä, arpajaisia sekä juhla- ja huvitilaisuuksia, harjoittamaan kustannus- ja julkaisutoimintaa sekä omistamaan kiinteistöjä ja arvopapereita.
Yhdistyksellä on oikeus perustaa rahastoja.

5 § JÄSENET

Varsinaiset jäsenet

Hallitus voi hyväksyä yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi henkilön, joka on
– suorittanut Suomessa teknillisessä oppilaitoksessa insinöörin tai rakennusarkkitehdin tutkinnon tai ammattikorkeakoulussa tekniikan ammattikorkeakoulututkinnon tai vastaavaksi katsottavan tutkinnon. Vastaavuuden määrittelee yhdistyksen hallitus kuultuaan asiantuntijoita.
– saanut edellä mainittua korkeamman teknillisen koulutuksen.
– ylempi toimihenkilö, joka toimii teknisissä tehtävissä.

Yhdistysjäsen

Hallitus voi hyväksyä yhdistysjäseneksi rekisteröidyn yhdistyksen, jonka varsinaiset jäsenet täyttävät edellä esitetyt varsinaiselle jäsenelle asetetut jäsenyyskriteerit.

Opiskelijayhdistysjäsen

Hallitus voi hyväksyä insinööriopiskelijoiden yhdistyksen opiskelijayhdistysjäseneksi. Sen henkilöjäsenet voivat olla Helsingin Insinöörit HI ry:n opiskelijajäseniä.

Kunniapuheenjohtaja

Yhdistyksen kokous voi hallituksen esityksestä kutsua kunniapuheenjohtajaksi yhdistyksen puheenjohtajana erityisesti ansioituneen jäsenensä. Yhdistyksellä voi olla vain yksi kunniapuheenjohtaja kerrallaan. Kutsumista tulee kannattaa vähintään kaksi kolmasosaa (2/3) annetuista äänistä.

Kunniajäsen

Yhdistyksen kokous voi hallituksen esityksestä kutsua kunniajäseneksi yhdistyksen toiminnassa ansioituneita tai muulla tavoin yhdistyksen tarkoitusta edistäneitä tai teknillisellä alalla muuten ansioituneita henkilöitä.

Kantajäsen

Hallitus voi hyväksyä yhdistyksen kantajäseneksi jäsenen, joka on eläkkeellä ja on vähintään kymmenen (10) viimeistä vuotta ennen eläkkeelle siirtymistään suorittanut jäsenmaksunsa. Kantajäsenellä on varsinaisen jäsenen oikeudet.

Kannattajajäsen

Hallitus voi hyväksyä kannattajajäseneksi sellaiset oikeuskelpoiset yhteisöt sekä yksityiset kansalaiset, jotka tahtovat tukea ja edistää yhdistyksen toimintaa.

Jäsenoikeudet

Yhdistyksen jäsen säilyttää saavuttamansa jäsenoikeudet, ellei yhdistyslaki tai nämä säännöt anna oikeutta niiden muuttamiseen. Ennen näiden sääntöjen voimaantuloa saavutetut jäsenoikeudet säilyvät.
Opiskelijayhdistysjäsenten henkilöjäsenillä on oikeus osallistua HI:n opiskelijoille suunnattuun toimintaan. Heillä on lisäksi puhe – ja läsnäolo-oikeus yhdistyksen kokouksissa.

6 § JÄSENMAKSUT JA VELVOLLISUUDET

Yhdistyksen jäsenmaksu muodostuu kahdesta osasta:
– Liittomaksusta, jonka yhdistys tilittää keskusliitolle, jonka jäsen yhdistys on.
– Yhdistysmaksusta, joka on yhdistykselle jäävä osuus jäsenmaksusta.
Yhdistyksen vuotuisen jäsenmaksun suuruuden määrää yhdistyksen syyskokous paitsi yhdistysjäsenten ja kannattajajäsenten jäsenmaksut, jotka päättää hallitus. Varsinainen jäsen maksaa sekä liittomaksun että yhdistysmaksun.
Yhdistyksen hallitus voi anomuksesta vapauttaa vuodeksi kerrallaan jäsenen kokonaan tai osittain jäsenmaksun suorittamisesta, jos tämän taloudellinen tilanne on olennaisesti heikentynyt sairauden, työttömyyden, asevelvollisuuden suorittamisen, opintovapaan, äitiys-,isyys- tai perhevapaan tai muun vastaavan syyn takia.
Kunniapuheenjohtaja ja kunniajäsenet eivät maksa jäsenmaksuja. Kantajäsenet maksavat vain liittomaksun.
Opiskelijayhdistysjäseniltä eikä niiden henkilöjäseniltä peritä jäsenmaksua, mikäli muista järjestöjäsenyyksistä ei muuta johdu.
Sekä liittomaksu että yhdistysmaksu voivat olla eri jäsenryhmillä keskenään erisuuruiset.

Jäsenen on noudatettava yhdistyksen sääntöjä sekä päättävien ja hallintoelinten päätöksiä.

7 § EROAMINEN

Jäsen voi erota yhdistyksestä milloin tahansa ilmoittamalla siitä kirjallisesti yhdistyksen hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai ilmoittamalla siitä yhdistyksen kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi. Eroava jäsen on velvollinen suorittamaan jäsenmaksunsa sen tilikauden loppuun asti, jona eroaminen on tapahtunut.

8 § EROTTAMINEN

Yhdistyksen hallitus voi erottaa jäsenen,

jos jäsen
1) on jättänyt suorittamatta jäsenmaksunsa tai muutoin jättänyt täyttämättä ne velvoitukset, joihin on yhdistykseen liittymällä sitoutunut
2) on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä tai
3) ei enää täytä laissa tai säännöissä olevia jäsenyyden ehtoja.

Erottamispäätöksessä on mainittava erottamisperuste.

Jos jäsen aiotaan erottaa muusta syystä kuin jäsenmaksun laiminlyömisen vuoksi, jäsenelle on varattava tilaisuus kirjallisesti tai kokouksessa suullisesti antaa selityksensä asiassa.
Jäsenellä on oikeus saattaa hallituksen tekemä erottamispäätös yhdistyksen kokouksen tutkittavaksi. Kirjallinen valitus on jätettävä hallitukselle kolmenkymmenen (30) vuorokauden kuluessa siitä, kun jäsen on saanut tietoonsa erottamispäätöksen. Tällöin yhdistyksen kokous tekee asiasta lopullisen päätöksen. Erottamispäätös astuu voimaan valitusajan mentyä umpeen tai yhdistyksen kokouksen vahvistettua hallituksen tekemän erottamispäätöksen.

Jos jäsen on laiminlyönyt erääntyneen jäsenmaksunsa yli kolmen (3) kuukauden ajan, katsotaan jäsen eronneeksi yhdistyksestä.

9 § YHDISTYKSEN TOIMIELIMET

Yhdistyksen päätäntävaltaa käyttää yhdistyksen kokous, toimeenpanevana elimenä toimii hallitus. Käytännön asioista huolehtii yhdistyksen toimisto.

10 § YHDISTYKSEN KOKOUS

Yhdistyksen kokouksia ovat vuosikokous, syyskokous ja ylimääräinen kokous.

Kokouskieli

Yhdistyksen kokouksen, sen pöytäkirjan ja kokouskutsun kielenä on suomi. Jäsenellä on oikeus käyttää tulkkia. Tulkilla on tehtäväänsä liittyvä läsnäolo- ja puheoikeus yhdistyksen kokouksessa. Tulkilla on vaitiolovelvollisuus kokouksessa tietoonsa saamistaan asioista.

Kokouskutsu

Kutsu yhdistyksen kokoukseen on julkaistava yhdistyksen verkkosivuilla www.helins.fi vähintään neljätoista (14) päivää ennen kokousta.

Äänivalta

Yhdistyksen kokouksessa on kullakin läsnä olevalla varsinaisella jäsenellä yksi (1) ääni. Valtakirjalla ei voi äänestää.
Jäsenellä, joka ei ole suorittanut erääntynyttä jäsenmaksuaan ennen kokousta, ei ole äänioikeutta kokouksessa.

Päätöksenteko

Päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä, mikäli näissä säännöissä ei toisin määrätä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan kanta, paitsi vaaleissa arpa.

Mahdollisista painostustoimenpiteistä päättää yhdistyksen kokous. Hallitus voi päättää painostustoimenpiteitä koskevan neuvoa-antavan jäsenäänestyksen suorittamisesta ennen painostustoimenpiteitä päättävää yhdistyksen kokousta.
Painostustoimenpiteitä, yhdistyksen purkamista tai yhdistyksen omaisuuden pääosan luovuttamista koskevaa päätöstä on vähintään kolme neljäsosaa (3/4) annetuista äänistä kannatettava.

Läsnäolo- ja puheoikeus

Yhdistyksen kokouksessa on jäsenten lisäksi läsnäolo- ja puheoikeus myös niillä hallituksen jäsenillä ja yhdistyksen toimihenkilöillä, jotka eivät ole yhdistyksen jäseniä, ellei kokous toisin päätä. Yhdistyksen kokous voi myöntää läsnäolo- ja puheoikeuden sitä pyytäville henkilöille.

Aloiteoikeus

Oikeus aloitteen tekemiseen yhdistyksen kokoukselle on yhdistyksen varsinaisilla jäsenillä, näiden sääntöjen toisen (2) pykälän tarkoittamilla, jäsenistön muodostamilla ryhmillä ja yhdistyksillä sekä yhdistysjäsenellä ja opiskelijayhdistysjäsenellä.
Aloite tehdään kirjallisena yhdistyksen hallitukselle vähintään kaksikymmentäyksi (21) päivää ennen kokousta.
Hallitus esittää tehdyt aloitteet omalla lausunnollaan varustettuna yhdistyksen kokouksen käsiteltäväksi.
Hallituksen on ilmoitettava viimeisestä aloitteen jättöpäivästä viimeistään seitsemän (7) päivää ennen jättöpäivää yhdistyksen verkkosivuilla www.helins.fi.

Vuosikokous

Vuosikokous pidetään maalis-huhtikuussa hallituksen tarkemmin määräämänä aikana ja paikassa.
Vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
– valitaan kokouksen puheenjohtaja
– valitaan toimihenkilöt sekä tarpeelliset toimikunnat
– esitetään hallituksen kertomus edelliseltä toimikaudelta, tilinpäätös ja tilintarkastajien lausunto. Hallituksen kertomuksesta edelliseltä toimikaudelta käytetään nimitystä vuosikertomus.
– päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta sekä vastuuvapauden myöntämisestä vastuuvelvollisille.
– päätetään muista kokoukselle sääntöjen määräämässä järjestyksessä esitetyistä asioista
– valitaan tarvittaessa edustajat työmarkkinajärjestöjen kokouksiin.
– päätetään muista asioista, jotka kokous on todennut kiireelliseksi ¾ määräenemmistöllä huomioon ottaen yhdistyslain 24 §:n määräykset.

Syyskokous

Syyskokous pidetään marras-joulukuussa hallituksen tarkemmin määräämänä aikana ja paikassa.
Syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
– valitaan kokouksen puheenjohtaja
– valitaan toimihenkilöt sekä tarpeelliset toimikunnat
– merkitään tiedoksi seuraavana vuonna perittävän liittomaksun suuruus
– päätetään eri jäsenryhmiltä seuraavana vuonna perittävän jäsenmaksun suuruus. Eri jäsenryhmien jäsenmaksut voivat olla keskenään erisuuruiset
– päätetään jäseniltä perittävistä mahdollisista rahastoihin kerättävistä maksuista. Eri jäsenryhmiltä perittävä maksu voi olla keskenään erisuuruinen.
– päätetään hallituksen sekä sen apuelinten jäsenten ja tilintarkastajien palkkioista ja matkakorvauksista
– hyväksytään yhdistyksen toimintasuunnitelma sekä tulo- ja menoarvio seuraavaa kalenterivuotta varten
– valitaan hallituksen puheenjohtaja ja hallituksen varapuheenjohtaja
– päätetään hallitukseen valittavien uusien jäsenten määrästä
– valitaan hallituksen uudet jäsenet
– valitaan tilintarkastaja tai tilintarkastajat näiden sääntöjen12 § mukaan.
– päätetään muista kokoukselle sääntöjen määräämässä järjestyksessä esitetyistä asioista
– valitaan tarvittaessa edustajat työmarkkinajärjestöjen kokouksiin.
– päätetään muista asioista, jotka kokous on todennut kiireelliseksi ¾ määräenemmistöllä huomioon ottaen yhdistyslain 24 §:n määräykset.

Ylimääräinen kokous

Hallitus kutsuu ylimääräisen kokouksen koolle niin halutessaan tai kun vähintään yksi sadasosa yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä nimetyn asian käsittelyä varten kirjallisesti hallitukselta pyytää.
Myös yhdistyksen kokous voi päättää ylimääräisen kokouksen pitämisestä.
Ylimääräinen kokous on pidettävä enintään kuukauden kuluttua pyynnön tultua hallituksen tietoon.
Kutsun osalta on noudatettava näiden sääntöjen kokouskutsua koskevia määräyksiä.

11 § HALLITUS

Yhdistyksen asioiden hoitajana ja lakimääräisenä edustajana toimii hallitus, johon kuuluu puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja vähintään viisi (5) ja enintään yhdeksän (9) jäsentä.
Hallitus valitsee keskuudestaan tai ulkopuolelta yhdistyksen sihteerin ja taloudenhoitajan.
Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan sekä hallituksen muut jäsenet valitsee syyskokous kahdeksi (2) kalenterivuodeksi kerrallaan.

Erovuoroinen voidaan valita uudelleen. Valittaessa insinööriopiskelija hallitukseen, on hänen toimikautensa yksi (1) kalenterivuosi. Hänelle voidaan valita myös varajäsen.

Jos puheenjohtajaksi tai varapuheenjohtajaksi valitulla on toimikautta muuna hallituksen jäsenenä jäljellä, valitsee syyskokous hänen tilalleen uuden jäsenen jäljellä olevaksi toimikaudeksi.
Hallituksen jäsenen insinööriopiskelijoita edustavaa jäsentä lukuun ottamatta, on oltava yhdistyksen jäseniä.
Puheenjohtajan, varapuheenjohtajan tai hallituksen jäsenen erottua, tultua erotetuksi tai tultua pysyvästi estyneeksi, valitaan hänen jäljellä olevaksi loppukaudekseen uusi puheenjohtaja, varapuheenjohtaja tai hallituksen jäsen.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta tai jos kaksi (2) hallituksen jäsentä sitä vaatii.
Hallituksen kokous on pidettävä viimeistään kahden (2) viikon kuluttua siitä, kun kokouksen koollekutsumista koskeva vaatimus on esitetty.
Hallitus voi pitää järjestäytymiskokouksen toimintavuottaan edeltävän vuoden joulukuussa, kuitenkin viimeistään toimivuotensa tammikuun viidestoista (15) päivä.
Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja ja vähintään puolet muista jäsenistä osallistuu päätöksentekoon. Päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan kanta, paitsi vaaleissa arpa.

Hallituksen kokouksessa on läsnäolo- ja puheoikeus yhdistyksen toimihenkilöillä, hallituksen ulkopuolelta valituilla sihteerillä ja taloudenhoitajalla, ellei hallitus toisin päätä. Hallitus voi myöntää läsnäolo- ja puheoikeuden muillekin henkilöille.

Hallitus voi tehdä päätöksiä myös tietoverkossa, puhelinkokouksessa taikka sähköpostilla taikka muuta sellaista viestintäkanavaa käyttäen, joka mahdollistaa hallituksen jäsenten yhteydenpidon päätöksenteon aikana.

Puheenjohtajan on annettava kokouskutsu suullisesti tai kirjallisesti hallituksen jäsenille siten kuin hallitus järjestäytymiskokouksessaan tai ohjesäännössään päättää.

Hallituksen tehtävänä on
– toimeenpanna yhdistyksen kokousten päätökset annettujen resurssien puitteissa.
– johtaa yhdistyksen toimintaa.
– kutsua koolle yhdistyksen kokoukset ja valmistella niille esiteltävät asiat.
– asettaa tarpeelliseksi katsomiaan jaostoja, työryhmiä ja valiokuntia sekä vahvistaa niille toimintaohjeet.
– ottaa ja erottaa toimihenkilöt ja määrätä heille kuuluvat tehtävät ja valvoa heidän toimintaansa.
– hoitaa yhdistyksen taloutta ja varoja ja muuta omaisuutta sekä huolehtia tilinpäätöksen tekemisestä määräaikana ja esittää se tilintarkastajien tarkastettavaksi.
– päättää yhdistyksen omaisuuden myymisestä, vaihtamisesta ja kiinnittämisestä.
– huolehtia jäsenhankinnasta ja hyväksyä uudet jäsenet.
– pitää jäsenluetteloa ja valvoa jäsenmaksujen maksamista.
– valvoa ja ohjata näiden sääntöjen toisessa (2) pykälässä tarkoitettujen jäsenten muodostamien ryhmien ja yhdistysten toimintaa.
– suorittaa sääntömääräiset ja muut tarpeelliseksi katsomansa toimenpiteet yhdistyksen tarkoituksen täyttämiseksi.

12 § TILINTARKASTUS

Helsingin Insinöörit HI ry:n taloutta ja hallintoa tarkastamaan voidaan valita: yksi tilintarkastusyhteisö tai yksi tilintarkastaja ja hänelle henkilökohtainen varamies tai kaksi tilintarkastajaa ja heille kummallekin henkilökohtainen varamies. Noudatettavasta vaihtoehdosta päättää yhdistyksen kokous.

13 § YHDISTYKSEN NIMEN KIRJOITTAMINEN

Yhdistyksen nimen kirjoittavat puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja yhdessä tai jompikumpi heistä yhdessä sihteerin, tai hallituksen määräämän toimi- tai muun henkilön kanssa.

14 § TOIMINTA- JA TILIVUOSI

Yhdistyksen toiminta- ja tilivuosi on kalenterivuosi.
Hallituksen on jätettävä tilit ja muut taloudenhoitoa koskevat asiakirjat tilintarkastajille vähintään kuukautta ennen vuosikokousta. Tilintarkastajien on annettava tarkastuskertomuksensa viimeistään kaksi viikkoa ennen vuosikokousta.

15 § SÄÄNTÖJEN MUUTTAMINEN

Yhdistyksen kokous voi muuttaa näitä sääntöjä yhdessä kokouksessa, jos se on päätöksestä yksimielinen. Muussa tapauksessa ehdotus sääntöjen muutoksista on käsiteltävä kahdessa peräkkäisessä kokouksessa, joiden välillä on oltava vähintään yksi kuukausi ja joista toisen tulee olla vuosi- tai syyskokous. Tällöin on muutoksen puolesta annettava kummassakin kokouksessa vähintään kaksi kolmasosaa (2/3) annetuista äänistä.

Yhdistyksen vaalijärjestyksen vahvistaa yhdistyksen kokous hallituksen esityksestä.

16 § YHDISTYKSEN PURKAMINEN

Esitys yhdistyksen purkamisesta on tehtävä kolme (3) kuukautta ennen vuosi- tai syyskokousta. Yhdistyksen kokous voi päättää purkamisesta yhdessä kokouksessa, jos se on päätöksestä yksimielinen. Muussa tapauksessa yhdistyksen purkamisesta on päätettävä kahdessa peräkkäisessä yhdistyksen kokouksessa, joista toisen on oltava vuosi- tai syyskokous. Kokousten välillä on oltava vähintään yksi kuukausi.
Päätös purkamisesta tulee voimaan jos kummassakin kokouksessa vähintään kolme neljäsosaa (3/4) yhdistyksen kokouksessa äänestyksessä annetuista äänistä sitä kannattaa.
Yhdistyksen purkauduttua on sen varat luovutettava yhdistyksen tarkoitusta vastaavalle oikeuskelpoiselle yhteisölle.

Säännöt on hyväksytty syyskokouksessa 26.11.2019.